Mitä rahoitus on?

Mihin kysymyksiin rahoituksessa pyritään vastaamaan?

Tästä pääsemmekin määrittelemään tämän sarjan jokaisen osan ydinkysymyksen.

Luvussa 2 Rahoituksen lähteet, pohdimme sitä miten yritykset hankkivat rahoitusta. Rahan tekemiseen tunnetusti tarvitaan rahaa. Minulla on hyvä startup-idea, muttei rahaa, koska olen vielä opiskelija. Idean todella ollessa hyvä, on se järkevää toteuttaa. Minun tarvitsee siis jotenkin saada tämä raha kasaan. Miten minä ja muut yritykset tämän tekevät?

Luvussa 3 Rahoitusmarkkinat, lähdemme hakemaan rahaa minun mainiolle idealleni. Mitä nämä tällaiset rahoitusmarkkinat ovat? Miten ne toimivat? Miten ne vaikuttavat minun yritykseni pyörittämiseen? Miten tapahtuu kaupankäynti niiden, joilla on rahaa muttei ideoita, ja niiden, joilla on ideoita muttei rahaa, välillä?

Luvussa 4 Arvo, pohdimme mikä tämän minun yritykseni arvo sitten on. Pääsenkö HS Visioon yksisarvisen eli miljardin arvoisen yrityksen perustajana vai Sysmän Lähilehteen viikon yrittäjäksi. Yritykseni tuottaa miljoonan voittoa joka vuosi. Oletko valmis maksamaan siitä miljardin? Tuskin. Miljoonan? Totta kai. Hinta on siis jossakin tässä välissä, mutta missä. Tässä tulee rahoitus apuun ja pyrkii antamaan jonkinlaisen idean siitä, mikä yrityksen arvo voisi olla.

Luvussa 5 Investointilaskelmat, yritykselleni on nyt annettu 10 miljoonaa euroa ja minun pitäisi jotenkin miettiä miten käytän sen. Minulla on varmasti monta ideaa, johon voisin sen käyttää. Voisin vaikka tehdä hienot nettisivut, rakentaa tehtaan tai laajentaa Viron markkinoille. Rahoitus pyrkii auttamaan määrittelemään siihen, mikä näistä on taloudellisesti kannattavaa. Nettisivujen tekeminen maksaa miljoonan ja tuottaa 10 miljoonaan, joten se kannattaa varmaan tehdä. Tehtaan rakentaminen maksaa kaksi miljoonaa ja tuottaa viisi, joten se kannattaa luultavasti tehdä. Viroon laajeneminen maksaa miljoonan ja tuottaa 1,2 miljoonaa. Kannattaako Viroon laajentua? Ehkä kannattaa, ehkä ei, riippuu sijoittajien tuottovaatimuksesta.

Luvussa 6 Tuotto ja riski, pohdimme tuottovaatimuksen määrittelyä. Mistä se tupsahtaa ja mitä sen taustalla on. Onko Viroon laajenemisessa kuinka isot riskit? Onko tuo 1,2 miljoonaa täysin varmaa tuottoa vai voiko se olla laman sattuessa vain 0,5 miljoonaa. Miten tämä otetaan huomioon investointipäätöksessä ja tuottovaatimuksen määrittelyssä?

Luvussa 7 Markkinoiden tehokkuus, pohdimme yllätys yllätys markkinoiden tehokkuutta. Mitä markkinoiden tehokkuus käytännössä tarkoittaa? Miten uutiset leviävät markkinoilla (spoiler: nopeasti). Voiko markkinoilta kuitenkin saada ylituottoa? Markkinoiden tehokkuus oli minulle yksi vaikeimmin ymmärrettävistä asioista, enkä oikein vieläkään tunnu täysin uskovan siihen. Maailmasta kun löytyy niin monta tilannetta, jossa markkinoiden tehokkuus ei tunnu pätevän, joten tällaiseen teoriaan on vaikea uskoa. Haastoin näillä tilanteilla tietenkin professoria ja aina tunnuin saavan hyvän vastauksen, enkä ole vielä saanut tätä teoriaa kumottua (koska, se on vain teoria).

Luvussa 8 Rahoituspäätökset, pohdimme sitä, miten kakun kokoon vaikuttaa se, miten se on jaettu. Yrityksen tilanteessa siis kuinka suuri osa yrityksestä on lainanantajien ja kuinka suuri osakkeenomistajien omistuksessa. Eli olenko ottanut lainaa pankista vai käyttänyt rahaa omasta säästöpossustani. Mitä osingot itse asiassa ovat ja miten ne vaikuttavat yrityksen arvoon. Osakkeet ovat erittäin väärinymmärretty asia ja jota Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien toimittajienkin on todella vaikea ymmärtää, joten toivon osaavani selittää sen niin, että sinä ymmärrät sen.

Luvussa 9 Johdannaiset ja riskienhallinta pohdimme kuinka minun yritykseni kannattaa suojautua riskeiltä. Virossa inflaatio on tällä hetkellä noin 10 %, mitä jos en voi nostaa hintojani kuin 5 %. Miten voin suojautua tältä. Minulla on yritykseni toimistolla hieno sähköllä lämpiävä uima-allas ja sähkön hinta yhtäkkiä tuplaantuu. Miten tähän olisi voinut varautua? Tietenkin sopimalla kiinteän sähkön hinnan. Mitä jos uskon osakkeen arvon putoavan, mutten halua myydä osakkeitani. Voin ostaa option, eli mahdollisuuden, muttei velvollisuutta myydä osakkeeni tiettyyn hintaan. Optioilla saa kyllä pään mukavasti pyörälle.

Tässä siis kysymyksiä, joihin rahoituksessa pyritään vastaamaan. Minusta nämä ovat todella mielenkiintoisia, mutta äiti varmasti sanoisi, että hienoa miten joku voi olla tuommoisista jutuista kiinnostunut.

Mitä tarkoitetaan omistajalähtöisellä johtamisella?

Firma on hyvä firma, kun se tekee omistajilleen mahdollisimman paljon rahaa. Siinä lyhykäisyydessään omistajalähtöinen johtaminen. Nykypäivänä tätä näkemystä on haastettu, sillä tuottojen maksimointi on voinut johtaa lyhytnäköisyyteen ja ympäristön tuhoamiseen. Haittoja ympäristölle ei voi kuitenkaan ottaa huomioon laskettaessa investoinnin kannattavuutta. Miten vertaat kahta investointia, joista toinen tuottaa 10 %, mutta aiheuttaa vähän haittaa ympäristölle kuin toinen toinen, joka tuottaa 8 %, mutta ei tuota haittaa ympäristölle? Miten johdon tulisi toimia? Teorioita on vaikea määritellä, jos niissä on mukana moraalista pohdintaa. Ympäristölle haitallisen toiminnan kieltäminen on enemmänkin valtion ja lainsäädännön tehtävä, jolloin yritys maksimoi arvoaan lakien puitteissa. Tällöin siis kaikki toimet tehdään laillisesti, ja niistä valitaan eniten tuottava.

Omistaja-arvon maksimoinnin periaate tekee kaikkien päätösten tekemisestä periaatteessa yksinkertaisia. Tuottaako tämä omistajille lisää rahaa vai ei? Jos tuottaa -> toteutetaan. Jos ei tuota -> ei toteuteta. Tämän voi ajatella myös oman elämän kannalta. Kannattaako minun ostaa leipää? No kannattaa, jos aiot syödä leivät, jolloin niistä on sinulle hyötyä. Ei kannata ostaa leipää, jos jätät ne ruokakomeroon lojumaan ja heität ne homeisena roskiin (mistäköhän keksin tämän esimerkin?). Olet tällöin tuhonnut leipiä, joista olisi ollut jollekin toiselle hyötyä. Sama idea toimii yrityksissä. Ei kannata investoida tehtaaseen, joka tuottaa tappiota ja tuhoaa omistajien rahoja, jotka olisi voitu käyttää johonkin hyödylliseen investointiin.

Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet omistajalähtöisen kulttuurin leviämiseen?

Euroopassa idea firmojen keskittymisestä rahan tuottamisesta omistajilleen ei ole ollut historiassa niin vahva kuin Yhdysvalloissa, mutta ajan saatossa se on rantautunut koko ajan vahvempana myös Eurooppaan. Yksi syy tähän on rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen Euroopassa. On esimerkiksi vaikea tänä päivänä kuvitella, etteivät ulkomaalaiset sijoittajat saisi sijoittaa suomalaisiin yrityksiin, eivätkä suomalaiset saisi sijoittaa ulkomaalaisiin yrityksiin. Näin oli kuitenkin Suomessa ennen 80 ja 90-lukua. Kun markkinat vapautuivat, tulivat suuret amerikkalaiset sijoittajat omistajiksi moniin suomalaisiin yrityksiin. Amerikkalaiset toivat mukanaan myös amerikkalaisen kulttuurin ja rupesivat vaatimaan toiminnan tehostamista ja arvon maksimointia.

Markkinoiden vapauttamisesta seurasi myös kilpailun koveneminen. Suomalaiset saivat sijoittaa rahansa muualle. Kaikkien sijoittajien sijoitusmahdollisuutena on koko maailma. Jos Applen ostaminen on houkuttelevampaa kuin Nokian, pitää Nokian parantaa käytäntöjään ja muuttua näin houkuttelevammaksi sijoitukseksi, jotta se saisi rahoitusta vaikkapa uuden 5G-tekniikan kehittämiseen.

Markkinoiden vapautuminen ja sääntelytalouksien murtuminen aiheutti myös sen, että suurempi osa riskistä jäi omistajien kannettavaksi. Minun oli vaikea ymmärtää mistä tämä johtui. Miksi markkinoiden vapauttaminen lisää riskejä? Teoriani on, että aikaisemmin vaikkapa metsäteollisuus pystyi luottamaan siihen, että valtio säätää korot ja tulee tarvittaessa apuun, jos yrityksellä menee huonosti. Tällöin metsäfirman omistajan ei ole vaatinut yritykselle niin suurta tuottoa. Markkinoiden vapautuessa, korkojen määräytyessä markkinoilla ja valtion tuen loppuessa, on yrityksellä suurempi riski joutua konkurssiin, jolloin voin menettää kaikki rahani. Korvaukseksi tästä, vaadin yrityksen toimimaan tehokkaammin, kertomaan minulle tarkemmin, miten sillä menee ja antamaan suurempaa tuottoa.

Miten amerikkalaiset ja eurooppalaiset yritykset ovat historiallisesti eronneet toisistaan erityisesti eri sidosryhmien merkityksen perusteella?

Eurooppalaisissa yrityksissä on perinteisesti ollut vahva johto ja heikot omistajat. Yrityksiin on palkattu johto ja heidän on annettu tehdä töitään, omistajien paljoa puuttumatta johdon toimiin. Omistajat ovat asettaneet strategian, seurailleet yhtiön taloudellista menestystä taustalta ja tulleet paikalle vasta kun asiat ovat menneet huonosti. Amerikkalaisissa yrityksissä taas lähtökohtana ovat olleet omistajat, jotka innokkaammin vaativat omistaja-arvon maksimointia. Toimitusjohtaja lähtee nopeasti vaihtoon, jos näin ei tehdä.

Miten omistusrakenteet eroavat eri maissa?

Omistusrakenteella tarkoitetaan sitä, kuka omistaa yrityksen. Kirjassa yrityksille oli määritelty kaksi erilaista omistajapohjaa.

1. Laaja joukko osakkeenomistajia, joista kukin omistaa vain pienen osan yrityksestä
2. Yksi iso omistaja, usein perhe, joka omistaa suuren osan yrityksestä

Eri maissa jakautuminen näiden kahden välillä on hyvin erilaista. Britanniassa suurin osa yrityksiä on laajasti omistettuja ja Saksassa suurin osa keskitetysti.

Miten agenttiongelmat voivat ilmetä yrityksen toiminnassa ja miten niitä voidaan ratkaista?

Agenttiongelman käsittäminen oli minulla aluksi haastavaa, kuulostaahan sen nimikin aika hassulta, eikä tässä ole mistään agenteista kyse. Ongelma on kuitenkin hyvin yksinkertainen ja esiintyy tilanteissa, joissa minun etu ei ole sinun etu.

Kuvitellaan että sinulla on ylimääräistä rahaa ja annat sen minulle sijoitettavaksi. Miten sinun kannattaisi maksaa minulle? Olisiko hyvä idea maksaa minulle kiinteää kuukausipalkkaa? Ehkä ei olisi, sillä silloin minulle paras vaihtoehto olisi jättää rahat pankkitilille, nostaa kuukausipalkka ja lähteä laskettelemaan Ylläkselle. Miksi minun kannattaisi yrittää sijoittaa rahasi hyvin, jos saan kuitenkin sen kiinteän kuukausipalkan tekemättä mitään. Sinun kannattaisikin asettaa tulospalkkaus, jolloin etumme ovat samansuuntaiset. Voisin esimerkiksi saada itselleni 20 % kaikesta tuotosta, jota onnistun tekemään. Tämä motivoisi minua tekemään työni hyvin.

Yrityksessä tämä voisi näkyä vaikkapa seuraavalla tavalla. Toimitusjohtaja saa kiinteää palkkaa, muttei ota tarpeeksi riskejä, koska hän ei hyödy siitä mitenkään. Hänen näkökulmastaan pahimmassa tapauksessa riskit toteutuvat ja hän menettää työpaikkansa. Sijoittajan näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä hän on sijoittanut useaan yritykseen samanaikaisesti, jolloin toisen yrityksen onnistunut riskinotto paikkaa huonosti menestyneen yrityksen riskin. Toimitusjohtajalla on kuitenkin vain yksi työpaikka, joten häneen tämä sattuukin enemmän.

Tähänkin on ratkaisuna tulospalkkaus. Tulospalkkauksessakin on haasteensa. Mikä on oikea tulospalkkauksen taso. Liian helpot tavoitteet eivät haasta, liian haastavat eivät motivoi. Tulospalkkaus voi myös kannustaa ottamaan liikaa riskiä, sillä toimitusjohtaja saa osansa voitoista, mutta ei ota osaa tappioihin. Kumman sinä ottaisit, jos suurin mahdollinen tappio sinulle on 0€: mahdollisuuden voittaa 100 € tai 1000 €?

Toinen suuri agenttiongelma on lainanantajan ja osakkeenomistajan välinen. Startupini on nyt tienannut rahaa. Ennen osakkeenomistajia maksan yrityksen velkojille korot 5 €. Velkojat saavat kuitenkin ainoastaan nämä korot. Jos yritykseni onkin tienannut 1000 €, saavat osakkeenomistajat kaiken ylijääneen rahan. Velkojille on siis ihan sama, tienasiko yritys 5 €, joka juuri riittää koronmaksuun vai 1000 €, sillä velkoja ei saa ylimenevästä rahasta mitään.

Tämä johtaa ongelmiin, kun startupini tekee investointeja. Erittäin turvallinen sijoitus tuottaa varmasti 5 €. Riskialtis sijoitus tuottaa 0 € tai 1000 €. Lainanantajan kannalta turvallinen sijoitus on parempi, sillä hän saa silloin varmasti korkonsa.

Osakkeenomistajille turvallinen sijoitus tuottaa 0 €, koska 5 € tuotto menee lainanantajille, mutta riskisijoituksen on mahdollisuus tuottaa 995 €. Riskisijoituksen mennessä pieleen, yritys ei tienaa mitään, eikä voi maksaa korkojaan. Osakkeenomistajille tällä ei ole eroa siihen, että yritys olisi tienannut 5 €, sillä se olisi mennyt vain velkojille.

Tätä ongelmaa voidaan pyrkiä ratkaisemaan esimerkiksi vaihtovelkakirjalainoilla, joilla lainanantaja voi halutessaan muuttaa lainansa yrityksen osakkeiksi ja hyötyä näin yrityksen menestyksestä.